Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että toimimalla kestävästi luonnon, ihmisten ja talouden osalta, pyrimme turvaamaan nykyisten ja myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvää elämään. Käytännössä koetamme korjata nykyisiä systeemeitä esimerkiksi ratkaista ja ehkäistä Maapallon ympäristöongelmia parantamalla asioita vähitellen AGENDA 2030 mukaisesti – esimerkiksi kierrättämällä, säästämällä energiaa ja luonnonvaroja tai suojelemalla luontoa. Se on nyt ja tulevaisuudessakin tosi tärkeää, mutta yksin se ei riitä Maapallon tapahtuvien nopeiden muutosten (esim. ilmastonmuutos) keskellä.

Kestävyysmurros on paljon isompi juttu. Se perustuu kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle ja tarkoittaa yhteiskunnan laajaa ja nopeaa muuttamista ja kestämättömien elämäntapojen muuttamista kestävämpiin ja luontoystävällisempiin, jossa kaikki keskeiset ihmisten käyttämät järjestelmät – kutenenergia, kuluttaminen, ruoka, asuminen, liikkuminen ja talous – toteutetaan niin, että ne voivat toimia luonnon ehdoilla ympäristön kantokyvyn sallimien mahdollisuuksien rajoissa, ja ne ovat reiluja ja oikeudenmukaisia kaikille.

Kestävyysmurros ei ole vaintekninen ja poliittinen muutos, vaan myös ajattelun, arvojen, maailmankuvien ja toimintatapojen nopea ja kokonaisvaltainen muutos, jossa meidän pitää muuttaa monta asiaa yhtä aikaa, esimerkiksi:
–> miten tuotamme ja käytämme energiaa,
–> miten liikumme,
–> miten kasvatamme ja syömme ruokaa,
–> miten ja minne kaupunkeja ja liikenneväyliä rakennetaan,
–> miten kulutamme ja mitä pidämme “normaalina” toimintana sekä
–> miten ajattelemme hyvinvoinnista ja luonnosta.

Toisin sanoen kestävyysmurros ei ole vain yksittäisten ongelmien korjaamista, vaan koko elämäntapamme päivittämistä sellaiseksi, että maapallo jaksaa ylläpitää elämän kannalta tärkeitä systeemeitä eli toimintajärjestelmiä (esim. ilmasto, vesi j maa, ekosysteemit) myös tulevaisuudessa.

Näiden asioiden turvaaminen mahdollistaa myös meille ihmisille riittävän hyvän elämän.

Maailma kohtaa samanaikaisesti useita kriisejä, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja selviytymiseen niin eri eliöiden kuin koko Maapallon luonnonjärjestelmien tasoilla. Näitä kriisejä ovat ilmastonmuutos, luontokato, luonnonvarojen ylikulutus ja ehtyminen sekä ihmisten välinen sosiaalinen eriarvoisuus ja epätasa-arvo.

Nämä ovat viheliäisiä ongelmia, koska ne ovat monimutkaisia, muuttuvia, toisiinsa kietoutuneita ja niitä voidaan pitää myös osin ratkeamattomina, koska ongelma muuttaa koko ajan muotoaan, sopivia ratkaisukeinoja ei vielä ole tai ratkaisukeinoissa on puutteita.

Yksittäisten ratkaisujen ja nykyisen systeemin korjaamisen sijaan onkin tärkeää kuvitella ja tavoitella uudenlaista maailmaa, jossa viheliäisille ongelmille ei ole mahdollisuuksia. Ihmisen toiminnasta on tullut yksi merkittävimmistä maapallon tilaan vaikuttavista muutosvoimista, joten muutos parempaan edellyttää myös meidän toimia.

Kaikkeen tähän tarvitaan systeeminen muutos eli kestävyysmurros. Jos nykyinen systeemi ei toimi, on luotava uusi ja toimivampi. Tämä edellyttää irtikytkennän eli poisoppimisen prosessia, jonka yhteydessä on samalla opeteltava entistä kestävämpiä ja myös uusia elämisen muotoja ja tapoja.

Lapset ja nuoret ovat tässäluovassa muutosprosessissa hyviä, luonnostaan taitavia, kekseliäitä ja rohkeita. Tämän uuden ajattelu- ja toimintatavan oppiminen on myös elinehto riittävän hyvän tulevaisuuden tavoitteluun ja Maapallon systeemien eli luonnonjärjestelmien rajojen kunnioittamiselle. Aikuisille tarvittavan muutoksen oppiminen on vaikeampaa, mutta täysin mahdollista – ja myös välttämätöntä ja kiireellistä.

Suomen kestävyyspaneelin mukaan kestävyysmurros tapahtuu erityisesti kuudella elämän osa-alueella:
–> Hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet – jokaisella tulee olla mahdollisuus kestävään elämään ja riittävään hyvinvointiin.
–> Kestävä ja oikeudenmukainen talous – talous tukee ekologista ja sosiaalista kestävyyttä ja sen kehittyminen tapahtuu luonnon ehdoilla ei jatkuvan vaurastumisen, elitason ja varallisuuden kasvattamisen tavoittelun ehdoilla.
–> Ruoka ja ravinto – kasvipainotteisen ruokavalion ja lähiruoan lisääminen ja ruokahävikin vähentäminen.
–> Energia – uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus ja vihreä siirtymä, joka tapahtuu oikeudenmukaisesti.
–> Kaupungit ja kaupunkiseudut – luonnonjmukainen lähiympäristö, kestävä liikkuminen, asumisen hyvinvointi ja ekotehokkuus ovat tärkeitä tulevaisuuden hyvinvoinnin rakennuspalikoita.
–> Luonnon järjestelmät – Maapallon systeemien eli eri järjestelmien (esim. ilmasto, vesi, maa, ekosysteemit jne) toimintamahdollisuuksien turvaaminen sekä erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Maapallon kaiken elintoiminnon perusta ja sen tulee olla myös oman elämämme ylläpitämisen lähtökohta.

Muutos voi vaatia sinulta uuden oppimista sekä vanhoista tavoista ja maailmankuvista luopumista. Muutos kestävämpään elämään tuo paljon uutta: uusia keksintöjä, teknologiaa, mahdollisuuksia, parempaa elämänlaatua ja parempia elinolosuhteita. Näiden tulee huomioida nykyistä paremmin elämäämme ylläpitävät luonnon systeemit eli Maapallon luonnonjärjestelmät kuten ilmaston, veden, maan ja eri aineiden kiertokulun sekä ekosysteemien toimivuuden. On siis tärkeää oppia ymmärtämään Maapallon luonnonjärjestelmien periaatteita ja toimintaa, niiden merkitystä sekä havaita, miten ne vaikuttavat meihin ihmisiin tai muihin eliöihin ja me ihmiset vaikutamme niihin.

On myös tärkeää kehittää ajattelun, ymmärtämisen ja toimimisen taitoja, koska näiden perustaitojen ollessa kunnossa, voi olla luova ja keksiä ratkaisuja arjen ja tulevaisuuden haasteisiin monien muutoksien keskellä.

Kestävyysmurros edellyttää kestäviä toimia kaikilta ja elinympäristömme sekä toistemme ja Maapallon parempaa huomioimista. Kannustamme sinua oppimaan kestävän ja riittävän hyvän elämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, suunnittelemaan hyvää ja toivottavaa tulevaisuutta sekä unelmoimaan isosti.

Näitä taitoja pääset kokeilemaan ja oppimaan kestävyysmurrokseen liittyvien teemojen (energia, kiertotalous, ympäristö ja luonto sekä kestävyystaidot) yhteydessä.

Kestävyysmurros on välttämätön ja yhteinen haaste, mutta myös mahdollisuus ja tavoite. Sen toteuttaminen vaatii rohkeutta, yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua. Toiminta vaatii kykyä ajatella isosti ja uudella tavalla, jota lapsilla ja nuorilla luonnostaan on. Toiminna turvaaminen ja mahdollistaminen tarvitsee aikuisia ja ylisukupolvista aikaperspektiiviä, joita puolestaan aikuisilla on. Muutos voidaan tehdä yhdessä – ihmettelemällä, suunnittelemalla ja päättämällä asioista yhdessä.

Kestävyysmurros ei ole kuitenkaan vain tekninen tai poliittinen muutos yhteiskunnassamme – se on myös kasvamisen ja oppimisen haaste ja edellytys tulevaisuuden toimivien yhteiskuntien olemassaololle. On tärkeää auttaa lapsia ja nuoria hahmottamaan, että maailma ei ole valmis – ja että he voivat olla mukana sen muuttamisessa paremmaksi.

Opettaja, kasvattaja ja aikuinen voi olla muutoksen mahdollistaja – ei vain tiedon jakaja, vaan myös toivon ja toiminnan kasvattaja omalla esimerkillään. Opettajilla ja kasvattajilla on keskeinen rooli siinä, miten lapset ja nuoret oppivat ja omaksuvat kestävyysmurrosta sekä saavat taitoja ja mahdollisuuksia muutokseen:

–> kestävyysmurrosta edistävän toimijuuden kasvattamiseksi:
–> kyseenalaistamaan vanhoja rutiineja,
–> arvojen, uskomusten ja maailmankuvien uudelleen arvioimiseen,
–> poisoppimaan kestämättömiä toimintatapoja,
–> näkemään vaihtoehtoja ja rakentamaan uutta luovasti ja innovatiivisesti,
–> toimimaan yhdessä, reilusti ja toisia kunnioittaen.

TÄNNE LINKKEJÄ UUSIMPIIN JULKAISUIHIN / TEORIOIHIN?